Eilen treenasimme Matildan kanssa ihan ite - vepeä. Halusin kokeilla ennen virallisia treenejä hukkuvan pelastusta. Hyvin meni. Tilda jaksaa todistettavasti hinata sinivalasta.   Kävimme tänään vielä hakemassa eilen hukuksiin jääneet kengät ja köyden.  Neidillä on kova palo tähän lajiin, toivottavasti se säilyy ja saamme jotain tuloksiakin aikaiseksi.  

Tänään kävimme sitten Joensuussa virallisissa treeneissä. Treenasimme veneestä hyppyä ja köyden hakua veneeltä. Veneestä hyppy - no problem, vaikka neiti sukelsikin viime viikolla ekalla hypyllään pinnan alle. Minna- ohjaaja kehui Tildaa siitä, kun neiti osaa ponnistaa reunaa hyväksi käyttäen.

Köyden haussa meillä oli häiriötekijänä Emppu. Ja hyvin Emppu toimikin.  Neiti lähti hyvin hakemaan köyttä, mutta sylkäisi sen metrin päähän minusta. Syykin selvisi, yllätys yllätys, ohjaaja menee katsomaan peiliin. Annoin merkin siitä, että palkka on tulossa - mitäpä sitä liikettä sitten loppuun asti tekemään. Toisella kertaa Emppu aiheutti häiriötä ja heitti Tildalle toisen köyden ( talutushihnan) veteen, kun neiti ui rantaan kohtaan. Mutta ähäs, saimmepas, kun saimmekin neidille häiriöttömän ja onnistuneen lopetuksen.  Lähtee hakemaan hyvin rannalta, vaikka se kiinni pitäminen on takkuillut tyyliin- kyllä se tän kotona osaa.

Ensi viikolla meidän treenit uhkaavat jäädä väliin. Emppu leikataan ensi viikon keskiviikkona ja jotenkin tuntuu, että äitinä mun on oltava kotona tuolloin, vaikka sille illalle sattuukin treenit. Niissä, kun tahtoo vierähtää se neljä tuntia.