Tiellä myö vuan ollaan ja köllötellään emäntä ja mie, niin ja pikku isäntä. Just se, jonka herräämisestä minä olen joka aamu yhtä otettu.

Lenkillä ollaan käyty, vuan kun nuo kinokset tahtoo vähän haetata tuotakin urheilumuottoo ja mamma sannoo, etten vielä hirveesti sais kahlaillakkaan ennen kuin on kuvattu nuo lonkat. Ei sillä, että se kahlaillu niitä ennee rikkois, lihaksiahan se kasvattais, mutta otetaan varovasti siihen asti, kun tiedetään, että kaikki on kunnossa. Alla otoksia miusta tältä päivältä. Haaskalta näyttää kuulemma mamman silmään, mutta niinhän ne kaljurotan poekasetkii on sen "emon" mielestä mualiman kauniimpii... Kaunishan mie olen mamman silmään. Sekun tahtoo olla niin, että toinen tykkee äitistä ja toinen tyttärestä ja makuasioistahan ei voi kiistellä. Kommee maski minulla aenakkii on. Oon kuulemma mamman mielestä mualiman mahtavin Matilda.  Ja sekkiin minun täyttyy teille rollata, että meitän äeti ei arvosta "kaunneuskilippailuita" pätkän verttaa.  Se kun tahtoo olla tuo kauneus kattoovaista ja eikös ne sano, että mainekkiin.  On sillä paljon muitakkiin mielipitteitä niistä, mutta ne nyt jiäkköön harvojen ja valittujen tiettoon. Kiva henkihän siellä on.  Kaekkeehan ei aina tartte iänneen sannoo mitä ajattelloo. Mutta tässäpä kello viiden kohtauksen toristusaeneisto.

 

Kaa-too mitä löysin...

Kattokaa kamut mitä mulla on...

Ota kiinni jos saat mamma... valmiina lähtemään pakoon... (Tildan mielileikki)

Noh, nyt se hävis... etsin kunnes löydän sen... (tärkeä osa leikkiä:)

Ääh ,pakko poseerata välillä...