Kerpele. Ihan niinkuis tässä ei olisi ollut jo riittämiin. Olin tunti sitten kömpimässä nukkumaan, mutta jäin sitten silittelemään koiria.  Olimme tulleet kymmenen maissa koko perheen yhteiseltä lenkiltä. Lenkillä Alma kävi uimassa joessa tuli sitten muun lauman jäljessä. Hypätessään ojan yli vinkaisi. Tarkistin koiran tuolloin, mutta mitään ei näkynyt. Ravisteli vain korvallistaan. Nooh, nyt näkyy sitten syypääkin. Kymmenen kirosanaa ja sitten vielä yksi oikein iso ja häjy. Se oli sitten käärme. Nousin itse samasta paikasta ojan yli kuin Alma ja Emil leikki siinä samassa kohdassa. Lähtiessämme lenkille käskin Empullekin kumpparit jalkaan ja pidin luentoa käärmeistä. Karjalaisessa oli just juttua kuinka eläinlääkärissä oli yhden viikonlopun aikana hoidettu viittäkymmentä koiraa, vaikka normaalisti niitä hoidetaan korkeintaan 5 kpl vuorokaudessa. Voitte uskoa, että nyt kiristää pipoa hieman. 

Ps. Käärmeet tämä tietää sotaa.. ja voihan Yläkerran ukko, jos tämänkin koiran minulta otat.