Piiiitkä pakkasjakso takana ja pitkästymisestä alkaa kärsiä niin koirat kuin emäntäkin.  Ulkona olot ovat olleet piipahduksia. Koirat ovat tahtoneet tupaan alta aikayksikön - joo meidän hienohelmat .

Nooh, toissa yönä rikottiin maakunnan pakkasennätyksiä ja omakin mittari kävi tuolla - 43 eli ihan kiva keli... niin koirille kuin emännällekin.

Tyttöjen juoksut odotuttavat itseään eli pentulaatikkoa on aikaa suunnitella vielä hetki.  Toisaalta taas on kivempi puljata porukan kanssa sitten kevämmmmällä, kun saa potkastua ne ulos. Siellä niillä on lääniä temmeltää. Pidän itse vapaata, jos mahdollisia pentuja meidän taloon ikinä ilmestyy, Sen verran rankka tämä kevät on ollut ja kesäkin tulee olemaan kiireinen, Eli en ollenkaan tiedä missä välissä  sen LOMANKIN oikein pitää.

Näyttelykalenteriin ilmestyi tänään ensimmäinen näyttely Tildalle,  menemme cheerleadereiden kanssa Tuusniemelle.  Tiedän jo mitä sieltä on odotettavissa, mutta tyhjän saa pyytämättäkin. Nyt on pakko käydä verestämässä sekä koiran ja sen emännän muistia.  Eikä ne niitä tuloksia tänne kotiinkaan tuo.  Ja toisaalta asioita ei voi siirtää aina eteen päin. Joskus voi käydä niin kuin Onnin kanssa, että ne suunnitelmat eivät ikinä toteudukkaan.

Kevät se on jo täällä ja meikäläinen suunnittelee kovasti puutarhaa.  Viime talvena paleltuivat  kovilla pakkasilla minun rautatieomenapuuni. Ne, joiden alle minun piti laittaa koirat sitten nukkumaan ja jotka eivät ikinä kerinneet kasvaa isoksi kukkiviksi sateenvarjoiksi, jotka suojaavat koirien unta.  Nyt on pähkäilyn alla, että kokeilenko vielä kerran vai yritänkö jotain muuta.  Toivottavasti kesästä tulee yhtä hyvä kuin edellinen. Tosin eräs riistamies ennusti pakkasusvista juhannuksen aikaan hallaa. Jää nähtäväksi pitääkö tämä ennustus paikkansa.